Sähkö- ja automaatiosuunnittelun tiedonhallinta vähentää inhimillisiä virheitä

FieldALMA on ALMA -toiminnanohjausjärjestelmään kuuluva tuote, joka on tarkoitettu sähkö- ja automaatiosuunnitteluun erilaisissa teollisuusympäristöissä ja niihin kuuluvissa rakennuksissa ja laitteissa.

FieldALMA auttaa yrityksiä muuttamaan sähkö- ja automaatiosuunnittelun tiedonhallintaan perustuvaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuutena ALMA-toiminnanohjausjärjestelmä auttaa teknisen alan yrityksiä omaisuudenhallinnassa koko elinkaaren ajan suunnittelusta kunnossapitoon.

Teollisuuslaitosten ja -kiinteistöjen sähkö- ja automaatiojärjestelmiin tehtävät muutokset vaikuttavat välittömästi myös moneen muuhun paikkaan laitoksen rakennuksissa, laitteissa tai prosesseissa. Silti useissa yrityksissä sähkö- ja automaatiotietoja hallitaan edelleen henkilökohtaisilla kovalevyillä tai verkkolevyillä erillisissä Excel-tiedostoissa ja CAD-kuvissa.

FieldALMAn avulla käyttäjä voi muodostaa laitoksesta virtuaalisen ympäristön, jolloin laitokseen liittyvä tieto on tallessa ja laitoksen omistajan hallussa. Kun sähkö- ja automaatiosuunnittelu perustuu tietokantaan ja laitoksen virtuaalimalliin eikä yksittäisiin kuvatiedostoihin, tieto pysyy ajan tasalla ja inhimillisten virheiden määrä vähenee.

– FieldALMAn avulla käyttäjä voi mallintaa koko kentän eli laitteet, piirit, keskukset, kaapit, kotelot, väylät, järjestelmät ja lisäksi kaikki kaapeloinnit. FieldALMAsta löytyy myös johdin- ja liitintason kytkentätiedot ja kytkentänäkymä automaatiojärjestelmään asti. Sen ansiosta perinteiset CAD-kuvat ja erilaiset raportit voi generoida aina ajantasaisen tiedon pohjalta, FieldALMAn tuotekehityksestä vastaava tuotepäällikkö Risto Korpi kertoo.

Kun kaikki sähkö-ja automaatiosuunnittelu on mallinnettu yhteen tietokantaan, muutoksia tarvitsee tehdä vain yhteen paikkaan ja yhden kerran.

– FieldALMAssa voi myös mallintaa erilaisia hierarkianäkymiä eli koko laitokseen voi olla fyysinen näkymä, joka sisältää rakennukset, tuotantotilat ja huoneet. Sen lisäksi käyttäjälle voi olla tarjolla myös prosessinäkymä tai ATEX-alue, joka sisältää samat laitteet prosessin näkökulmasta. Eli laitteet ovat yhdet ja samat yhdessä tietokannassa, mutta käyttäjä voi vaihtaa näkökulmaa, Korpi valaisee.

Merkittävin hyöty FieldALMAn käyttäjille on suunnittelun virheettömyys. Jos suunnittelua tehdään suoraan kuviin, on lähes mahdotonta välttyä virheiltä esimerkiksi siitä luonnollisesta syystä, että kuvia kopioidaan ja kopioidessa tieto hukkuu tai vääristyy. FieldALMA auttaa karsimaan esimerkiksi sähkö-ja automaatiosuunnitteluun yleisesti liittyvät kytkennälliset virheet ja tunnuksien hallintaan liittyvät virheet.

– Koska suunnittelu tehdään virtuaaliympäristöön, saadaan kytkennälliset virheet kiinni tai estettyä. Jos suunnittelija esimerkiksi kytkee vahingossa kaapelin kotelossa vääriin liittimiin, virhe tulee ilmi viimeistään siinä vaiheessa, kun myöhemmin yritetään kytkeä siihen oikeasti kuuluvaa kaapelia. Myös I/O- ja väyläkytkennöissä on vastaavat tarkastelut eikä päällekkäisyyksiä sallita, Korpi selventää käytännön esimerkillä ja jatkaa.

– Tunnuksien hallinta estää käyttämästä päällekkäisiä tunnuksia tietyillä kohteilla, joita ovat esimerkiksi keskukset, kotelot, kaapit, piirit, laitteet ja kaapelit. Lisäksi tunnuksien käytössä suunnittelija voi hyödyntää varausnumeroita ja niiden laskentaan saa automatiikkaa.

FieldALMA myös tehostaa kunnossapitoa ja huoltoa, jos vikoja ilmenee. Usein asentaja joutuu katsomaan staattista, mahdollisesti vanhaa kuvaa. Ennen kuin asentaja voi miettiä mahdollisia mittauksia tai korjauksia, hänen täytyy kentällä tarkistaa, onko dokumentti kokonaisuudessaan ajan tasalla.

– Jos tieto on tietokannassa, vika voidaan löytää ja korjata sen avulla nopeammin, koska tietoon voi luottaa enemmän. Tehdyt korjaukset voi myös kirjata suoraan tietokantaan. Jos dokumentaatio on rämettynyttä, tiedon hakeminen, päivittäminen ja vikojen korjaus kestää huomattavasti kauemmin, Korpi huomauttaa.

FieldALMA sopii monelle ja moneen käyttöön

FieldALMAa voi käyttää sähkö- ja automaatiosuunnitteluun, mutta se laajenee vaivattomasti myös projektiseurantaan, IT-verkkosuunnitteluun, ATEX-hallintaan, asennusvalvontaan ja kunnossapitoon.

– Asiakkaamme voi käyttää FieldALMAa itse tai hän voi ulkoistaa sähkö- ja automaatiosuunnittelun yhteistyökumppanilleen. Yritys voi vuokrata käyttölisenssin insinööritoimistolleen tai insinööritoimisto voi käyttää FieldALMAa asiakkaansa projekteihin, vaikka asiakkaalla ei olisi ohjelmistoa, Risto Korpi luettelee.

Korpi alleviivaa jälleen kerran sitä, että kuka tahansa FieldALMAa käyttääkin, suurin hyötyjä on loppuasiakas, joka saa tehokkaan ratkaisun sähkö- ja automaatiotiedonhallintaan.   

– Tärkeintä on, että asiakkaan suunnittelu tehdään virtuaalimalliin, jolloin suunnittelutietoa voi hyödyntää ihan eri tavoin kuin pelkkiä luovutettuja suunnitteludokumentteja. Asiakkaamme omistaa tiedon ja voi käyttää sitä monella tapaa.

Tehtaan lattiatasolla FieldALMAn käyttö näkyy työn tehostumisena ja helpottumisena.

– Asentajille ja vuorotyöntekijöille suurin hyöty on se, että he näkevät mobiiliversion kautta kuvat kentällä ollessaan. Operointiasemilla työskentelevä henkilöstö voi esimerkiksi hallinnoida työlupia. Tiiminvetäjiä ja kunnossapitopäälliköitä kiinnostaa työn tehostaminen ja käyttövarmuuden parantaminen. Laitetoimittajankin työ helpottuu virtuaalimallin avulla, kun tiedetään varmasti, millaiseen järjestelmään laitteita on menossa.

Korpi nostaa esiin vielä yhden olennaisen ominaisuuden, joka auttaa huomioimaan eri käyttäjien näkökulmat.

– Revisionhallinnan ansiosta laitokseen voi suunnitella muutoksia ilman, että se vaikuttaa kentällä tehtäviin töihin. Asentajat voivat tarkastella laitoksen nykytilaa ja suunnittelija vaikka vuorotellen nykytilaa ja suunnittelutilaa.